{"id":225,"date":"2024-11-24T22:54:15","date_gmt":"2024-11-24T20:54:15","guid":{"rendered":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/?page_id=225"},"modified":"2025-01-27T23:33:04","modified_gmt":"2025-01-27T21:33:04","slug":"englanti","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/?page_id=225","title":{"rendered":"englanti – opiskeluohjeet englanniksi"},"content":{"rendered":"\n

MAANTIETO<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Planeetta Tellus on kotimme<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Oma kotiplaneettamme on nimelt\u00e4\u00e4n Tellus. Asumme aurinkokunnassa, jonka keskust\u00e4hten\u00e4 on oma t\u00e4htemme, Aurinko. Aurinkokuntamme koostuu t\u00e4hdest\u00e4 <\/strong>ja sit\u00e4 kiert\u00e4vist\u00e4 planeetoista<\/strong>. Aurinkokunnassamme on lis\u00e4ksi asteroideja ja kuita<\/strong>. Kuut ovat planeettojen kiertolaisia. Asteroidit ovat planeettoja pienempi\u00e4 kivest\u00e4 koostuvia taivaankappaleita. Suurin osa aurinkokuntamme asteroideista sijaitsee Marsin ja Jupiterin v\u00e4liss\u00e4. Alla olevassa kuvassa n\u00e4kyy my\u00f6s aurinkokunnassamme kiit\u00e4v\u00e4 pyrst\u00f6t\u00e4hti eli komeetta<\/strong>. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan ole aurinkokuntamme pysyvi\u00e4 j\u00e4seni\u00e4. \"LUE<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kaasu- ja kiviplaneetat \"LUE<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Kuvio<\/figure>\n\n\n\n

Planeetat ovat keskust\u00e4hte\u00e4 kiert\u00e4vi\u00e4, usein py\u00f6reit\u00e4 taivaankappaleita. L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Aurinkoa ovat kiviplaneetat Merkurius, Venus, Maa ja Mars. Kun Aurinkokuntamme noin 4,6 miljardia vuotta sitten syntyi py\u00f6riv\u00e4st\u00e4 kaasu- ja p\u00f6lypilvest\u00e4, raskaimmat aineet j\u00e4iv\u00e4t l\u00e4hemm\u00e4s Aurinkoa. Kaasuplaneetat ovat suuria j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4 ja ne sijaitsevat kauempana Auringosta. Kaasuplaneettoja ovat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. \"LUE<\/a><\/p>\n\n\n\n

Vain Maassa on el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Oma kotiplaneettamme on ainoa planeetta, jolla tied\u00e4mme varmasti olevan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Maassa on nestem\u00e4ist\u00e4 vett\u00e4, sill\u00e4 se sijaitsee juuri sopivalla et\u00e4isyydell\u00e4 Auringosta. Kauempana vesi muuttuisi kiinte\u00e4ksi j\u00e4\u00e4ksi ja l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 vesi muuttuisi kaasumaiseksi vesih\u00f6yryksi. Maalla on magneettikentt\u00e4, joka suojaa Auringosta tulevilta haitallisilta hiukkasilta. Maalla on my\u00f6s ilmakeh\u00e4, jossa on otsonikerros. Otsonikerros antaa suojaa Auringosta tulevalta UV-s\u00e4teilylt\u00e4. Tarvitaan energiaa, nestem\u00e4ist\u00e4 vett\u00e4 sek\u00e4 soluja suojaavia vaarallisten hiukkasten ja s\u00e4teilyjen esteit\u00e4 mahdollistamaan el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Teht\u00e4vi\u00e4 \"LUE<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1. Piirr\u00e4 aurinkokunta. Merkitse piirrokseen aurinkokuntaan kuuluvat osat.<\/p>\n\n\n\n

2. Selit\u00e4 k\u00e4sitteet planeetta, kuu ja asteroidi.<\/p>\n\n\n\n

3. Mit\u00e4 tarvitaan mahdollistamaan el\u00e4m\u00e4 Maassa?<\/p>\n\n\n\n

4. Selvit\u00e4, voisiko Marsissa olla el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastodiagrammi<\/strong> \u00a0 \"LUE<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"Diagrammi<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Yll\u00e4 n\u00e4et Guinean ilmastodiagrammin. Guinea on valtio, joka sijaitsee L\u00e4nsi-Afrikassa. Guineassa on sademets\u00e4\u00e4, savannia ja vuoristoa.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastodiagrammi kertoo alueen ilmastosta. Ilmastodiagrammiin on merkitty kuukausittaiset keskiarvot sadem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 (siniset pylv\u00e4\u00e4t) sek\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilasta (punainen viiva). Kuukausittaiset keskiarvot sadem\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6tiloista on laskettu 30 vuoden ajalta. Sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t on ilmoitettu millimetrein\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6tilat celsiusasteina.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastodiagrammin mukaan Guinea sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ntasaajaa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n diagrammissa katsomalla l\u00e4mp\u00f6tilak\u00e4yr\u00e4\u00e4, joka on melko tasainen. P\u00e4iv\u00e4ntasaajan l\u00e4heisyydess\u00e4 ei ole erillisi\u00e4 samanlaisia vuodenaikoja, niin kuin meill\u00e4 on. Guineassa on kaksi vuodenaikaa, sadekausi ja kuivakausi. Diagrammista n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kuivakausi esiintyy joulu-maaliskuussa, jolloin alueella sataa hyvin v\u00e4h\u00e4n tai ei ollenkaan. Sadekausi ulottuu huhtikuusta marraskuuhun ja eniten sataa hein\u00e4-lokakuussa. L\u00e4mp\u00f6tilat ovat alhaisemmat sadekauden aikana, koska aurinko paistaa silloin v\u00e4hemm\u00e4n pilvisyyden vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Alueilla, joissa esiintyy sadekausi ja kuivakausi, on savannia. Savanni on kasvillisuusalue, jolla kasvaa v\u00e4h\u00e4n puita ja paljon erilaisia heini\u00e4, jotka muodostavat laajoja ruohikkoalueita.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\n
TEHT\u00c4VI\u00c4<\/strong><\/a><\/div>\n\n\n\n
KOTONA<\/strong><\/a><\/div>\n\n\n\n
KOKEISIIN<\/strong><\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n

albania<\/a> \u23aa arabia<\/a> \u23aaenglanti<\/a>\u23aakurdi<\/a>\u23aapersia<\/a>\u23aasuomi<\/a> \u23aaven\u00e4j\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

MAANTIETO Planeetta Tellus on kotimme Oma kotiplaneettamme on nimelt\u00e4\u00e4n Tellus. Asumme aurinkokunnassa, jonka keskust\u00e4hten\u00e4 on oma t\u00e4htemme, Aurinko. Aurinkokuntamme koostuu t\u00e4hdest\u00e4 ja sit\u00e4 kiert\u00e4vist\u00e4 planeetoista. Aurinkokunnassamme on lis\u00e4ksi asteroideja ja kuita. Kuut ovat planeettojen kiertolaisia. Asteroidit ovat planeettoja pienempi\u00e4 kivest\u00e4 koostuvia taivaankappaleita. Suurin osa aurinkokuntamme asteroideista sijaitsee Marsin ja Jupiterin v\u00e4liss\u00e4. Alla olevassa kuvassa n\u00e4kyy […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":213,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-225","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/225","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=225"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/225\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3893,"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/225\/revisions\/3893"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/213"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=225"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}