{"id":93,"date":"2024-11-22T16:53:51","date_gmt":"2024-11-22T14:53:51","guid":{"rendered":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/?page_id=93"},"modified":"2025-01-13T12:39:25","modified_gmt":"2025-01-13T10:39:25","slug":"arabia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/?page_id=93","title":{"rendered":"arabia – opiskeluohjeet arabiaksi"},"content":{"rendered":"\n

YHTEISKUNTAOPPI<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Demokratia antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomi on demokraattinen maa. Suomessa kansalaiset saavat \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 vapaissa vaaleissa ja ilmaista avoimesti oman mielipiteens\u00e4. Suomalaiset eiv\u00e4t joudu pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n sortoa tai v\u00e4kivaltaa mielipiteidens\u00e4 takia. Toimiva demokratia on rakennettu kansalaisten aktiivisuudelle. Maailmassa on my\u00f6s maita, joissa valtaa pit\u00e4\u00e4 yksinvaltias tai pieni joukko ihmisi\u00e4. Diktatuurit ovat maita, jossa kansalaiset eiv\u00e4t pysty vaikuttamaan maansa asioihin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sana demokratia on johdettu kreikan kielen sanoista demos ja kratia. Demos tarkoittaa kansaa, kratia sen sijaan valtaa. Demokratia on siis kansanvaltaa<\/strong>, sill\u00e4 demokraattisissa maissa kansalaiset voivat osallistua yhteiskunnallisten asioiden hoitoon ja poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Yleisimmin kansalaiset osallistuvat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vaaleissa. Demokratioissa vaaleja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja kansalaiset voivat valita haluamansa ehdokkaan useista vaihtoehdoista. Kansalaisilla on yleinen ja yht\u00e4l\u00e4inen \u00e4\u00e4nioikeus<\/strong> ja heid\u00e4n antamaansa \u00e4\u00e4nt\u00e4 suojelee vaalisalaisuus<\/strong>. Kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse kertoa toiselle ket\u00e4 h\u00e4n on \u00e4\u00e4nest\u00e4nyt. \"\"<\/a><\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa kansalaiset valitsevat itselleen edustajat vaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kutsutaan edustuksellisiksi demokratioiksi<\/strong>. Suurin osa maailman demokratioista on edustuksellisia. Suoraksi demokratiaksi<\/strong> kutsutaan maata, jossa kansalaiset osallistuvat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon henkil\u00f6kohtaisesti, eiv\u00e4tk\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valitsemalla itselleen edustajia. Suorat demokratia ovat nykymaailmassa harvinaisia. Edustuksellisessakin demokratiassa voi kuitenkin olla suoran demokratian elementtej\u00e4. Jos kansalaisilta halutaan kysy\u00e4 mielipidett\u00e4 jostain tietyst\u00e4 kysymyksest\u00e4, voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansan\u00e4\u00e4nestys<\/strong>, jossa kansalainen saa ilmaista n\u00e4kemyksens\u00e4 asiasta suoraan eik\u00e4 edustajansa kautta. \"\"<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kaikki demokratioiden kansalaiset eiv\u00e4t kuitenkaan ole kiinnostuneita osallistumaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Suomessa eduskuntavaalien \u00e4\u00e4nestysprosentti<\/strong> on yleens\u00e4 noin 70 prosenttia, mik\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 kolmannes \u00e4\u00e4nioikeutetuista ei \u00e4\u00e4nest\u00e4 vaaleissa. T\u00e4llaiset luvut ovat yleisi\u00e4 l\u00e4hes kaikissa demokraattisissa maissa. \u00c4\u00e4nioikeus on nimenomaan oikeus, ei velvollisuus. Demokratioiden haasteena onkin se, miten yh\u00e4 useammat kansalaiset saataisiin aktivoitua osallistumaan yhteisten asioiden hoitamiseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\u00e4\u00e4nestys,
Vaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4 osa demokratian toimintaa.<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n edustukselliset demokratiat alkoivat kehitty\u00e4 1700-luvun lopussa erityisesti Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Ranskalainen filosofi Montesquieu kehitti ajatuksen vallan jakamisesta kolmelle eri taholle. T\u00e4m\u00e4 niin sanottu vallan kolmijako-oppi<\/strong> pyrki est\u00e4m\u00e4\u00e4n itsevaltaisten j\u00e4rjestelmien kehittymisen demokratioiden tilalle. Vallan kolmijako-oppi on periaate, joka on toiminut hyvin demokraattisissa maissa. \"\"<\/a> <\/p>\n\n\n\n

\"Kuva,
Ranskalainen filosofi Montesquieu<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomenkin poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on rakennettu vallan kolmijaon pohjalle. Suomen eduskunta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valtaa<\/strong> eli se tekee Suomen lait. Eduskunnan 200 kansanedustajaa on valittu kansalaisten toimesta joka nelj\u00e4s vuosi j\u00e4rjestett\u00e4viss\u00e4 eduskuntavaaleissa.<\/p>\n\n\n\n

Lait toimeenpanee Suomessa maan hallitus. Toimeenpanovalta<\/strong> ei siis kuulu lait tehneelle eduskunnalle, sen sijaan lakien toteutumisesta vastaa p\u00e4\u00e4ministeri ja h\u00e4nen hallituksensa ministerit.<\/p>\n\n\n\n

Lakeja tulkitsee kolmas taho eli oikeuslaitos. Oikeuslaitos k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis tuomiovaltaa<\/strong> p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n lakien pohjalta rikollisten tuomitsemisesta ja rangaistuksista. Poliitikot eiv\u00e4t saa vaikuttaa oikeuslaitoksen toimintaan vaan tuomarit toimivat itsen\u00e4isesti oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuval\u00e4hteet (luvallisia):<\/strong><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/pxhere.com\/fi\/photo\/1444335?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Charles_de_Secondat,_Baron_de_Montesquieu_%281689%E2%80%931755%29_MET_DP156480.jpg<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\n
TEHT\u00c4VI\u00c4<\/strong><\/a><\/div>\n\n\n\n
KOTONA<\/strong><\/a><\/div>\n\n\n\n
KOKEISIIN<\/strong><\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

albania<\/a> \u23aa arabia<\/a> \u23aaenglanti<\/a>\u23aakurdi<\/a>\u23aapersia<\/a>\u23aasuomi<\/a> \u23aaven\u00e4j\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

YHTEISKUNTAOPPI Demokratia antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa Suomi on demokraattinen maa. Suomessa kansalaiset saavat \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 vapaissa vaaleissa ja ilmaista avoimesti oman mielipiteens\u00e4. Suomalaiset eiv\u00e4t joudu pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n sortoa tai v\u00e4kivaltaa mielipiteidens\u00e4 takia. Toimiva demokratia on rakennettu kansalaisten aktiivisuudelle. Maailmassa on my\u00f6s maita, joissa valtaa pit\u00e4\u00e4 yksinvaltias tai pieni joukko ihmisi\u00e4. Diktatuurit ovat maita, jossa kansalaiset eiv\u00e4t pysty […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":83,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-93","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/93","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=93"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/93\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3161,"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/93\/revisions\/3161"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/83"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kielinivel.tnk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=93"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}