S2 – SUOMEN KIELI
Uutinen on yleisin juttutyyppi
Uutisten tärkein tehtävä on välittää tietoa tärkeistä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sekä muista lukijoita kiinnostavista asioista. Uutinen vastaa yleensä kysymyksiin mitä, missä ja milloin. 
Tyypillisimpien uutisten rakenne noudattaa samaa kaavaa: tärkein asia esitetään ensin, lisätiedot sen jälkeen.
Uutisen aihe ilmenee useimmiten otsikossa. Otsikoilla houkutellaan lukijoita klikkaamaan auki uutinen. Kaupallisilla uutissivuilla klikkiotsikot muovataan tarkoituksella sellaisiksi, että ne eivät kerro liikaa uutisen sisällöstä. Klikkiotsikot herättävät usein lukijoissa uteliaisuutta tai epäuskoa, minkä vuoksi uutinen halutaan lukea.
Aloituskappaleessa tai ingressissä tiivistetään uutisen pääsisältö. Tämän jälkeen kuvataan leipätekstissä tyypillisesti tapahtumien taustat, esimerkiksi mikä on edeltänyt tapahtumia ja mikä on johtanut tapahtuneeseen. Uutisen esitysjärjestys ei välttämättä noudata aikajärjestystä.
Uutiset eivät aina kuvaa koko tapahtunutta kokonaisuudessaan. Suurista, ihmisiä kiinnostavista tapahtumista julkaistaan uutisia luettavaksi jo ennen kuin kaikkea tietoa tapahtuneesta on käsillä.
Uutismediat kilpailevat usein siitä, kuka saa julkaistua tietoa tapahtumista ensimmäisenä. Tämän vuoksi uutinen merkittävästä aiheesta, saattaa pirstaloitua useaksi pienemmäksi uutiseksi, joiden sisältöä täydennetään sitä mukaa, kun aiheesta tiedetään enemmän.
Uutisten julkaisua koskevat myös säännöt
Uutisten on pyrittävä aina kuvaamaan tapahtumia sellaisella tavalla, että lukija pystyy luottamaan niiden objektiivisuuteen eli totuudenmukaisuuteen ja puolueettomuuteen.
Totuudenmukaisuutta luo se, että journalisti on tarkistanut saamansa tiedot oikeiksi, erottanut omat mielipiteensä faktojen joukosta ja varmistunut siitä, että hänen lähteensä ovat luotettavia. Journalistinen tieto on siis tarkistettua tietoa.
Jos tapahtumasta haastatellaan henkilöitä, toimittajan on varmistettava, että kaikenlaiset näkökulmat tulevat edustetuiksi.
Jos uutisjutun otsikko ei vastaa jutun asiasisältöä, rikotaan journalistin ohjeita. Yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia asioita ei saa julkaista ilman asianomaisen lupaa. Moitittavaa on myös, jos uutisena esitetään mainoksia tai kaupallisia ilmoituksia tuomatta sitä selkeästi ilmi lukijalle.
Tahattomasti levitettyä virheellistä sanotaan misinformaatioksi. Se pitää korjata oikaisussa.
Jos tieto on tahallisesti vääristeltyä, sitä sanotaan disinformaatioksi.
1. Lue uutinen Kahden henkilöauton nokkakolari Hämeenlinnassa – Kuljettajat loukkaantuivat lievästi ja vastaa kysymyksiin.
a. Mitä? b. Missä? c. Milloin? d. Miksi? e. Kuka? f. Miten?
2. Mitä tarkoitetaan a. klikkiotsikolla b. objektiivisuudella c. oikaisulla?
3. Mitä asioita journalistin on mietittävä ennen uutisen julkaisua?
4. Etsi netistä uutinen, josta poimit jutun osat. Esitelkää löytämänne uutiset muulle luokalle.
albania ⎪ arabia ⎪englanti⎪kurdi⎪persia⎪somali⎪suomi ⎪venäjä