YHTEISKUNTAOPPI
Demokratia antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa
Suomi on demokraattinen maa. Suomessa kansalaiset saavat äänestää vapaissa vaaleissa ja ilmaista avoimesti oman mielipiteensä. Suomalaiset eivät joudu pelkäämään sortoa tai väkivaltaa mielipiteidensä takia. Toimiva demokratia on rakennettu kansalaisten aktiivisuudelle. Maailmassa on myös maita, joissa valtaa pitää yksinvaltias tai pieni joukko ihmisiä. Diktatuurit ovat maita, jossa kansalaiset eivät pysty vaikuttamaan maansa asioihin.
Sana demokratia on johdettu kreikan kielen sanoista demos ja kratia. Demos tarkoittaa kansaa, kratia sen sijaan valtaa. Demokratia on siis kansanvaltaa, sillä demokraattisissa maissa kansalaiset voivat osallistua yhteiskunnallisten asioiden hoitoon ja poliittiseen päätöksentekoon. Yleisimmin kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon äänestämällä vaaleissa. Demokratioissa vaaleja järjestetään säännöllisesti ja kansalaiset voivat valita haluamansa ehdokkaan useista vaihtoehdoista. Kansalaisilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja heidän antamaansa ääntä suojelee vaalisalaisuus. Kenenkään ei tarvitse kertoa toiselle ketä hän on äänestänyt. 
Järjestelmää, jossa kansalaiset valitsevat itselleen edustajat vaaleissa äänestämällä kutsutaan edustuksellisiksi demokratioiksi. Suurin osa maailman demokratioista on edustuksellisia. Suoraksi demokratiaksi kutsutaan maata, jossa kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon henkilökohtaisesti, eivätkä pelkästään valitsemalla itselleen edustajia. Suorat demokratia ovat nykymaailmassa harvinaisia. Edustuksellisessakin demokratiassa voi kuitenkin olla suoran demokratian elementtejä. Jos kansalaisilta halutaan kysyä mielipidettä jostain tietystä kysymyksestä, voidaan järjestää kansanäänestys, jossa kansalainen saa ilmaista näkemyksensä asiasta suoraan eikä edustajansa kautta.
Kaikki demokratioiden kansalaiset eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita osallistumaan päätöksentekoon. Suomessa eduskuntavaalien äänestysprosentti on yleensä noin 70 prosenttia, mikä kertoo siitä, että kolmannes äänioikeutetuista ei äänestä vaaleissa. Tällaiset luvut ovat yleisiä lähes kaikissa demokraattisissa maissa. Äänioikeus on nimenomaan oikeus, ei velvollisuus. Demokratioiden haasteena onkin se, miten yhä useammat kansalaiset saataisiin aktivoitua osallistumaan yhteisten asioiden hoitamiseen.
Nykypäivän edustukselliset demokratiat alkoivat kehittyä 1700-luvun lopussa erityisesti Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Ranskalainen filosofi Montesquieu kehitti ajatuksen vallan jakamisesta kolmelle eri taholle. Tämä niin sanottu vallan kolmijako-oppi pyrki estämään itsevaltaisten järjestelmien kehittymisen demokratioiden tilalle. Vallan kolmijako-oppi on periaate, joka on toiminut hyvin demokraattisissa maissa.
Suomenkin poliittinen järjestelmä on rakennettu vallan kolmijaon pohjalle. Suomen eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa eli se tekee Suomen lait. Eduskunnan 200 kansanedustajaa on valittu kansalaisten toimesta joka neljäs vuosi järjestettävissä eduskuntavaaleissa.
Lait toimeenpanee Suomessa maan hallitus. Toimeenpanovalta ei siis kuulu lait tehneelle eduskunnalle, sen sijaan lakien toteutumisesta vastaa pääministeri ja hänen hallituksensa ministerit.
Lakeja tulkitsee kolmas taho eli oikeuslaitos. Oikeuslaitos käyttää siis tuomiovaltaa päättäessään lakien pohjalta rikollisten tuomitsemisesta ja rangaistuksista. Poliitikot eivät saa vaikuttaa oikeuslaitoksen toimintaan vaan tuomarit toimivat itsenäisesti oikeudenkäynneissä.
Kuvalähteet (luvallisia):
https://pxhere.com/fi/photo/1444335?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere
